Motorola Razr 70 Ultra arvostelu - moderni simpukkapuhelin on iloinen yllätys

Motorola Razr 70 Ultran rakenne on tietysti koko puhelimen tärkein pihvi, sillä taittuvasta rakenteestahan tämän puhelimen osalta maksetaan.

Takaa, "tavalliseksi puhelimeksi" avattunakin Razrin tunnistaa helposti kaikista muista puhelimista eroavaksi jo siitä, että puhelimen takaosa on tavallaan kahtia jaettu: alareuna on tavanomaisemman puhelimen näköinen ja ylempi puolikas on puolestaan epäilyttävän heijastavasta materiaalista tehty.

Ja tuo "epäilyttävän heijastava" materiaalihan tarkoittaa siis yksinkertaisesti sitä, että toinen puolikas puhelimen takaosan pinnasta koostuu pelkästään puhelimen kansinäytöstä, eli puhelimen toisesta, pienemmästä näytöstä.

Motorola on ymmärtänyt myös hyvin vahvasti sen, että Razr 70 Ultra on myös eräänlainen statement. Puhelimesta onkin tarjolla kaksi, varsin vahvasti valtavirrasta erottuvaa värimaailmaa: toinen on retroloikka 1990-luvulle, ruskealla puukuosillaan ja toinen, testissämme ollut vaihtoehto on erikoinen, kankaiselta tuntuva sininen materiaali.

Ja entäpäs sitten se Razrin tärkein toiminto..? Taitettuna kasaan puhelin on hämmentävän pikkuinen ja varsin maltillisen paksuinen paketti.

Paksuutta kokoontaitetulle Razrille jää 15,7 mm joka on toki enemmän kuin lähes kaikissa muissa moderneissa puhelimissa, mutta puhelin on silti mainiosti pieneenkin taskuun luiskahtava.

Täyteen kokoonsa avattuna Razr 70 Ultra onkin sitten erittäin siro kapistus, sillä puhelin on vain 7,2 mm ohut perinteiseksi älypuhelimeksi avattuna. Lisäksi puhelin tuntuu kädessä myös tosielämää kapeammalta: vaikka se on 74 mm leveä, ohut rakenne ja tavallisesta poikkeava, "pidempi" näytön kuvasuhde tekee puhelimesta selkeästi useampia muita nykypuhelimia kapeamman ja käytettävämmän oloisen.

Puhelimen oikealta sivulta löytyy puhelimen tärkeimmät fyysiset painikkeet eli lukituspainike, johon on yhdistetty myös puhelimen sormenjälkilukija sekä äänenvoimakkuuden keinusäätimet.

Vasemmalla kyljellä Motorolassa on sen oma tekoälynappi, joka avaa Motorolan oman tekoälysovelluksen sitä painaessa.

Alareunasta löytyy puhelimen USB-C -portti, joka valitettavasti tukee vain USB 2.0 -tiedonsiirtoa, eli langallinen tiedonsiirto ei ole kovinkaan vauhdikasta Razrin kanssa. Lisäksi alareunasta löytyy myös SIM-kortin kelkka.

Erikoisesta rakenteesta johtuen Motorolan puhelimelle luvataan ainoastaan IP48-tasoinen suojaus vettä ja pölyä vastaan (lue mitä IP-luokitukset tarkoittavat), eli se häviää siinä suhteessa selkeästi lähes kaikille tämän hintaluokan älypuhelimille. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että nimenomaan pölynkestävyydelle luvataan heikompaa suojausta, mutta veteen puhelimen uskaltaa kyllä tiputtaa.

Kädessä Motorola Razr 70 Ultra tuntuu uskomattoman hyvältä, olipa puhelin sitten avattuna täyteen kokoon tai taitettuna paketiksi. Puhelimen laatuvaikutelma oli koko testijaksomme ajan sen kalliin hintalapun veroinen.

Motorola Razr 70 Ultra tekniset tiedot ja hinta

• Mitat:

• avattuna: 171,5 x 74 x 7,2 mm
  taitettuna: 88,1 x 74 x 15,7 mm

• Paino:

• 199 grammaa

• Päänäyttö:

• 7,0 tuumaa; 1224x2992; AMOLED; 165 Hz

• Kansinäyttö:

• 4,0 tuumaa; 1272x1080; AMOLED; 165 Hz

• Suoritin:

• Qualcomm Snapdragon 8 Elite

• Muisti:

• 12 tai 16 gigatavua käyttömuistia;
  512 gigatavua tallennustilaa

• Takakamerat:

• 50 megapikselin pääkamera (f/1,8; OIS)
  50 megapikselin ultralaajakulmakamera (f/2,0)

• Etukamera:

• 50 megapikseliä

• Akku:

• 5000 mAh

• Lataus:

• 68 watin pikalataus
  30 watin langaton lataus

• Käyttöjärjestelmä:

• Android 16
  tulevat päivitykset

• Muuta:

• 5G; IP48-luokitus (Mitä IP-luokitukset tarkoittavat?)

• Liitännät:

• USB-C, nano-SIM + eSIM

• Hinta:

• arvosteluhetkellä:
  16/128GB: 1300 euroa

Näytöt

Kuten todettua, Razr 70 Ultrassa on kaksi näyttöä. Toinen on isompi, päällisin puolin hyvin pitkälti tavallisen älypuhelimen näyttöä muistuttava, 7 tuumainen AMOLED-näyttö.

Päänäytön seitsemän tuuman koko voi pelottaa potentiaalista ostajaa, mutta sen suhteen ei kannata itse asiassa hirvittävästi panikoida, sillä näyttö on hieman eri kuvasuhteella varustettu kuin useimmissa kännyköissä. Se on siis aavistuksen verran kapeampi ja korkeampi - muistuttaen hyvin paljon vanhempia Sonyn Xperia 1 -sarjan puhelimia.

Päänäytön tarkkuus on 1224x2992 pikseliä ja se tarjoaa LPTO-tekniikalla toteutetun 165 hertsin virkistystaajuuden. Eli paperilla täysin nykyaikaisen huippukännykän näyttöä vastaava näyttö siis.

Päänäytön iso temppu on kuitenkin (tietysti) siinä, että se taipuu. Eli kun puhelin taitetaan pienempään kokoon, päänäyttö jää puhelimen sisään ja saranakohta on täsmälleen päänäytön keskellä.

Tämän vuoksi näytössä on sivusta katsottuna selkeä taitoskohta näkyvillä. Mutta Motorola on onnistunut taikomaan taitoskohdan (englanniksi crease) lähes täydellisen näkymättömäksi, kun puhelinta katsotaan edestä käsin - eli kuten puhelinta nyt yleensäkin käytetään.

Taitoskohta ei haitannut testijakson aikana silmää millään tavalla, eikä sitä edes huomannut. Ainoastaan tiettyjä pelejä pelatessa taitoskohdan huomasi siitä, että sormea näyttöä pitkin kuljetettaessa taitoskohta tuntuu kevyesti kohollaan olevalta, vaikka se ei näykään. Tuntumakaan ei häirinnyt, mutta muistutti - osittain iloisestikin - siitä, että kyseessä on tavallisesta poikkeava puhelin.

Päänäyttö oli väritoistoltaan erinomainen, se tukee HDR10+ -ja Dolby Vision -standardeja. Dynaaminen virkistystaajuuden vaihtelu toimi sekin varsin hyvin, joskin yli 120 hertsin virkistystaajuutta pystyvät käyttämään vain Motorolan pelitilan tukemat, valikoidut pelit. Mutta näyttö osasi laskea virkistystaajuuden aina 1 hertsin tasolle asti tarvittaessa, säästäen nimellisesti puhelimen akkua - kuten pitääkin.

Ainoa ongelma Motorolan päänäytössä oli se, että manuaalisesti näytön kirkkautta ei saanut asetettua niin korkeaksi, että puhelimen näyttö olisi ollut helposti luettavissa myös suomalaisen keskikesän suorassa auringonpaisteessa. Kun puhelimeen otettiin käyttöön automaattinen kirkkaudensäätö, osasi puhelin nostaa näytön kirkkautta selkeästi kovemmaksi tarvittaessa ja silloin auringonpaisteessakin näyttö oli täysin luettavissa. Mutta näytön himmeys manuaalitilassa oli silti pienoinen pettymys.

Todettakoon vielä, että varsinaisesti mitään järkevää hyötyä siitä ei ollut, mutta puhelimen päänäytön saa pysymään avattuna 90 asteen kulmassa. Temppu on silti ihan hauska.

Ja koska kyseessä on kahtia taittuva puhelin, Motorolassa on myös tarjolla pienempi, (suurin piirtein) neliön muotoinen, 4" kokoinen ulkonäyttö, joka on sekin toteutettu AMOLED-tekniikalla, 165 hertsin virkistystaajuudella ja tarjoaa 1272x1080 tarkkuuden.

Pienempää näyttöä voi käyttää puhelimen ollessa taitettuna kahtia ja se on ominaisuuksiltaan ja laadultaan hyvin pitkälti päänäyttöä vastaava. Sekään ei ole manuaalisesti säädettynä ihan niin kirkas, että sen kanssa pärjäisi keskikesällä ulkosalla, mutta automaattisen kirkkauden kanssa tilanne paranee merkittävästi paremmalle tolalle.

Pikkunäyttö on tietysti sinänsä hyvin rajallinen käytettävyydeltään kokonsa vuoksi, mutta sen käytettävissä olevaa pinta-alaa rajoittaa lisäksi myös se tosiasia, että puhelimen takakamerat on isketty läpi pikkunäytöstä, eli yksi näytön kulma on käytännössä kameroiden peitossa.

Kamerat

Motorola Razr 70 Ultran kameravalikoima koostuu puhelimen takana olevista, puhelimen pikkunäyttöön puhkaistuista kahdesta takakamerasta sekä isompaan päänäyttöön puhkaistusta etukamerasta.

Takaa löytyvä puhelimen pääkamera on puhelimen teknisten tietojen mukaan OmniVision OV50T, joka tarjoaa optisen kuvanvakaimen (OIS) ja ottaa 50 megapikselin kuvia. Toinen takaa löytyvä kamera on Sonyn IMX 816 -kennoon pohjautuva 50 megapikselin ultralaajakulmakamera.

Etukamerana toimii puolestaan Samsungin 50 megapikselin kiinteällä tarkennuksella varustettu, ISOCELL JN5 -kennoon pohjautuva kamera.

Taittuvan puhelimen yksi nerokkuus tulee hyvin nopeasti esille sitä käytettäessä: mitä tahansa puhelimen kolmesta kamerasta voi halutessaan käyttää etukamerana eli selfie-kamerana, kunhan kääntelee puhelimen sopivaan asentoon. Eli käyttämällä puhelimen pikkunäyttöä, voi kumpaakin takakameraa käyttää myös selfieiden ottamiseen - joka onkin ilahduttava toiminto, sillä tempun ansiosta saadaan käyttöön tarvittaessa myös ultralaajakulmakamera selfieille, joihin pitäisi saada mahtumaan tavallista enemmän ihmisiä tai taustamaisemaa.

Entäpä sitten kameroiden laatu..?

Se on itse asiassa jopa hämmentävän hyvä. Pääkamera ja ultralaajakulmakamera tuottavat hyvissä valaistusolosuhteissa erinomaisia kuvia, joissa värit toistuvat juuri oikein ja joissa yksityiskohdat ovat tarkkoja ja erottuvia.

Hyvässä valaistuksessa toki suurin osa kalliimman pään kännyköistä ottaa muutenkin hyviä kuvia, mutta Razr 70 Ultra onnistui samassa tempussa myös heikommassa valaistuksessa. Etenkin pääkameran ottamat kuvat vähäisessä valossa olivat kuvausolosuhteisiin nähden erinomaisia, mutta myös ultralaajakulmakamerankin ottamat kuvat olivat nekin selkeästi parempia kuin useimmissa verrokeissaan.

Mainittakoon vielä lisäksi, että puhelimen päänäytöllä oleva etukamera oli sekin hämmentävän hyvä ja itse asiassa yksi parhaista etukameroista, joita olemme testanneet aikoihin. Mikä on sinänsä hieman hauskaakin, kun Razrissa etukameraan ei juurikaan olisi tarvinnut panostaa, kun takakameroitakin voi käyttää selfieiden ottamiseen, puhelimen rakenteen ansiosta.

Videokuvausta pääkamera tukee 8K -tarkkuudella 30fps kuvanopeudella tai vaihtoehtoisesti 4K -tarkkuudella 60fps kuvanopeudella. Etukamera ja ultralaajakulmakamera tukevat videokuvausta 4K -tarkkuudella 60fps kuvanopeudella.

Razr 70 Ultran kameroiden ainoa ongelma on telekameran puute, jota korkeintaan keskinkertaisesti toimiva "häviötön" 2x zoomaus ei pelasta. Mutta muilta osin kamerapaketti on nappiosuma.

Esimerkkikuvia

Kaikki tässä olevat esimerkkikuvat on otettu Motorolan omalla kamerasovelluksella, sovelluksen oletusasetuksilla, mitään sen kummemmin säätämättä. Kuvia ei ole muokattu lainkaan.

Kuvat aukeavat alkuperäisessa muodossaan niitä klikkaamalla, mutta varoituksen sanana todettakoon, että täysikokoiset kuvat ovat varsin raskaita ladattavaksi.

Alla ensimmäisenä kuvapareja tai kolmen kuvan sarjoja vierekkäin. Kahden kuvan kuvapareissa vasemmanpuoleisin on aina kuvattu puhelimen ultralaajakulmakameralla ja toinen pääkameralla. Kolmen kuvan sarjoissa vasemmanpuoleisin kuvista on aina kuvattu ultralaajakulmakameralla, keskimmäinen pääkameralla ja oikeanpuoleisin pääkameran "häviöttömällä" 2x zoomilla.

Ja sitten alla yksittäisiä kuvia, jotka on kaikki otettu Razrin pääkameralla.

Suorituskyky

Razrin suorituskyvystä vastaa Qualcomm Snapdragon 8 Elite -piirisarja, joka oli varsin yleinen huipputason Android-kännyköissä vuonna 2025. Sen jälkeen piiri on saanut seuraajankin, joten aivan tuoreinta ja tehokkainta Snapdragonia Motorola ei puhelimen sisään ole tällä kertaa laittanut.

Puhelimesta on myynnissä maailmalla kahta versiota: 12 gigatavun ja 16 gigatavun käyttömuistilla (RAM) varustetut mallit, joista kummassakin on 512 gigatavua UFS 4.1 -tekniikalla toteutettua tallennustilaa. Testissämme ollut versio oli 16 gigatavun käyttömuistilla varustettu tapaus.

Erilaisilla suorituskykytesteillä testattuna Motorola Razr 70 Ultran suorituskyky asettui aika tarkalleen samoihin tasoihin kuin vuonna 2025 julkaistuissa, samaa Snapdragon 8 Elite -piirisarjaa käyttävissä puhelimissakin. Esimerkiksi OnePlus 13 oli lähes identtinen suorituskyvyltään Motorolan kanssa.

Käytännön elämässä Razrin suorituskyky riittää täydellisesti kaikkeen mahdolliseen, peruskäytöstä aina kohtuullisen raskaiden pelien pelaamiseen saakka.

Mutta puhelimen ohuen rakenteen vuoksi siihen ei ole pystytty rakentamaan kovin monimutkaista ja tehokasta jäähdytystä, joka näkyi sitten käytännön elämässä kahdella tavalla. Ensinnäkin puhelimen yläosa, eli pikkunäytön kohdalla oleva osa lämpeni puhelimella raskaampia pelejä pelattaessa selkeästi. Ei liian kuumaksi, mutta havaittavan lämpimäksi.

Toinen piirre liittyy siihen, että piirisarja alkaa throttlaamaan eli leikkaamaan tarjolla olevia tehoja hyvin nopeasti puhelimen lämmetessä. Käytännössä Razria ei voi tämän vuoksi millään tavalla suositella raskaiden pelien pelipuhelimeksi.

Akkukesto ja latausnopeus

Ohuesta ja erikoisesta rakenteestaan huolimatta Motorola Razr 70 Ultraan on saatu tungettua kohtuullisen hyvän kokoinen akku: 5000 mAh. Toki, akun koko häviää selkeästi uusimmille kiinalaisille, perinteisen muotoisille lippulaivapuhelimille, mutta tällaisessa hyvin kapean nichen tuoteryhmässä akun koko on varsin kunnioitettava saavutus.

Puhelimen akkukestoa testattiin käytännön elämässä, tavallisessa arjessa, jossa ruutuaikaa kertyi lomakaudenkin ansiosta välillä todella reippaasti. Akkukesto asettui varsin mukiinmenevälle tasolle, sillä Motorolan akku kesti aamusta nukkumaanmenon hetkeen saakka ilman latausta erittäinkin hyvin.

Vähäisemmällä käytöllä ja näyttöä hieman himmentämällä sanoisin, että puhelimella pärjää helposti yli vuorokaudenkin ajan ilman tarvetta lataukselle. Tokihan vaikkapa OnePlus 15 pyyhkii lattiaa Motorola Razr 70 Ultran akkukestolla, mutta puhelimet eivät ole muilta osin oikeastaan mitenkään vertailukelpoisia keskenään - taittuvassa puhelimessa on omat, tekniset rajoitteensa akun koolle.

Motorola tulee standardia USB PD -latausta kiitettävällä 68 watin teholla, jolla puhelin latautuu tyhjästä täyteen testiemme mukaan 48 minuutissa. Kuten nykyisin tavallista, puhelimen mukana ei toimiteta laturia, vaan käytimme latausnopeuden mittaukseen eri valmistajan USB PD -yhteensopivaa 80 watin laturia.

Ilahduttavasti Razr 70 Ultra tukee myös langatonta latausta 30 watin nopeudella, joten puhelimen voi helposti asettaa vaikkapa työpöydällä olevaan langattomaan laturiin aina silloin tällöin. Langaton lataus toimii sekä puhelin avattuna että kokoon taitettuna.

Motorolan Android ja päivityslupaus

Motorolan oma näkemys Androidista tunnetaan nimellä Hello UI ja se on kohtuullisen uskollinen "tavalliselle" Androidille.

Googlen Pixel-puhelimista, OnePlussasta tai vaikkapa Sonyn ja Asuksen puhelimista hyppääminen Motorolan Androidiin on mielestäni hyvinkin helppo ja matalan kynnyksen siirtymä. Samsungin, Xiaomin ja Honorin käyttöliittymistä Motorolan kelkkaan hyppääminen vaatii hieman enemmän opettelua.

Kenties erikoisin piirre liittyy Motorolan tarjoamaan "Moto Hub" -kokonaisuuteen, joka tarjoaa Androidin asetusvalikkoa helpomman ja selkeämmän tavan muokata puhelimen toimintaa, ulkonäköä ja asetuksia. Lisäksi Hubin kautta tarjotaan läjä vinkkejä siihen, miten puhelinta kannattaisi tehokkaimmin käyttää.

Osa vinkeistä ja räätälöinneistä on hyvinkin näppäriä, sillä niistä iso osa keskittyy siihen, miten taittuvanäyttöisestä Razrista saisi enemmän irti. Ja sitä puoltahan ei voi muuten osatakaan kuin taittuvanäyttöistä puhelinta käyttämällä.

Motorola on keksinyt kaikenlaista pikkunäppärää puhelimen pienen kansinäytön käyttöön. Mutta erikoisinta oli kuitenkin se, että kansinäyttöä pystyi käyttämään käytännössä kaikkien puhelimesta löytyvien sovellusten kanssa. Toki joitain sovelluksia oli käytännössä mahdotonta käyttää neliönmuotoisella pienellä näytöllä, mutta toisaalta yllättävän moni sovellus olikin ihan käyttökelpoinen myös pikkunäytön kanssa.

Ja tietenkin puhelimessa on tekoälyä. Mutta Motorolalla se on tehty mielenkiintoisesti: puhelimesta löytyy tietysti Googlen Gemini, mutta sen lisäksi tarjolla on toinenkin, Motorolan oma tekoäly, Moto AI. Se käyttää amerikkalaisen Perplexityn tekoälytoimintoja. Valitettavasti Moto AI ei tue juurikaan suomea kielenä, joten Razrin kanssa tekoälykäyttö rajoittuikin lopulta testijaksomme aikana lähinnä Googlen Geminin käyttöön.

Hieman ärsyttävästi puhelimen fyysistä, vasemmassa kyljessä olevaa tekoälypainiketta ei voi vaihtaa avaamaan Geminiä, vaan se avaa aina Moto AI:n - joka ei siis osaa kunnolla suomea.

Motorolan Android-kokemus on ehdottomasti positiivisen puoleen kääntyvä ja pidin puhelimen käyttöliittymästä varsin paljon.

Mutta samalla Motorolan Android on myös puhelimen heikoin lenkki sillä Motorola lupaa puolentoista tuhannen euron puhelimelleen verrokkeihinsa nähden varsin kehnon päivitystuen.

Puhelin julkaistiin Android 16 -käyttöjärjestelmällä ja se tulee saamaan elinkaarensa aikana vain kolme suurta Android-päivitystä, eli vuonna 2028 julkaistava Android 19 jää sen viimeiseksi isoksi päivitykseksi.

Toki puhelinta ei tarvitse kantaa kierrätykseen aivan heti sen jälkeen, koska yhtiö kuitenkin lupaa puhelimelle tietoturvapäivityksiä kuuden vuoden ajan, eli vuoteen 2032 saakka. Mutta Android-päivitysten lyhyys on silti käsittämätön veto näin kalliissa puhelimessa.

Taitettu puhelin

Kukaanhan ei Motorola Razr 70 Ultraa osta "vain" tavalliseksi puhelimeksi, vaan jo tukevampi hintalappu takaa sen, että jokainen tämän puhelimen ostaja ostaa sen siksi, että se taittuu kahtia.

Käytin puhelinta noin kuukauden ajan käyttöpuhelimena ja siinä samalla pohdin alitajuisesti sitä, tuleekohan puhelinta oikeasti käytettyä taitettuna. Lopputulos on, että se vaatii opettelua. Tavallisen puhelimen käyttötapaan on tullut jumitettua niin tehokkaasti, että ensimmäiset viikot Razria tuli käytettyä kuin perinteistä älypuhelinta, eli en muistanut juurikaan taittaa puhelinta kahtia.

Lisäksi puhelimen ollessa taitettuna, avasin sen vaistonvaraisesti auki aina, kun tarvitsin sitä, vaikka asia olisi ollut niinkin yksinkertainen, että sen olisi voinut tehdä puhelimen pikkunäytöltä (herätysten asettaminen, lähimaksu, ..). Eli puhelimen käyttöön kahdessa eri fyysisessä muodossa pitää oikeasti jaksaa panostaa, jotta siitä alkaa saamaan hyötyjä irti.

Taitettuna puhelin oli kuitenkin uskomattoman hauskan muotoinen. Sitä tuli hipelöityä, pyöriteltyä ja käänneltyä aivan eri tavalla kädessä kuin mitään tavallista puhelinta vuosikausiin. Mutta ihan hirvittävän paljoa ihan oikeita hyötyjä en itse kokenut pienempään tilaan taittuvasta puhelimesta. Toisaalta lähipiirini naispuoliset ihmiset olivat puhelimesta erittäinkin innoissaan ja mainitsivat yhtenä tärkeimmistä syistä sen, että naisten farkkujen etutaskujen syvyydet ovat naurettavan pienet, mutta Motorola sujahti helposti naisten housujen taskuihinkin.

Vaikka omissa farkuissani onkin järkevän kokoiset taskut, pidin silti puhelimen muotoilusta erittäin paljon. Se oli miellyttävän ohut ja ennen kaikkea kapeahko kädessä, myös täyteen kokoonsa avattuna - ja akkukesto oli silti varsin hyvä. Itselleni flip-tyyppinen taittuva puhelin sopi selkeästi paremmin kuin kirjan tyyliin auki taittuvat fold-tyyppiset puhelimet, joista en ole koskaan saanut oikein mitään irti.

Lisäksi uskon, että jos olisin pitänyt puhelinta vielä pidempään arkikäytössä, olisin suorastaan ehdollistunut siihen, että puhelimen voi tarvittaessa taittaa kahtia - ja nyt hieman pelkään, että tulen puolivahingossa taittamaan kahtia seuraavan arvosteluuni saapuvan puhelimen, joka ei olekaan taittuvalla rakenteella varustettu..

Muut havainnot

Kenties erikoisin havainto Motorola Razr 70 Ultran käytöstä arjessa liittyi siihen, että puhelimen NFC-siru eli lähimaksun kontaktipinta on sijoitettu keskelle puhelinta, aikalailla puhelimen saranakohtaan.

Tästä seurasi se, että puhelimen näyttö isoksi avattuna Razria piti pitää hieman erikoisessa asennossa kaupan ja joukkoliikenteen maksupäätteillä maksettaessa. Toisaalta, puhelin suljettuna eli taitettuna kahtia, NFC-sirun sijainti olikin taas täysin luonnollisessa paikassa.

Toinen sekalainen havaintoni koski Razr 70 Ultran sormenjälkilukijaa. Se oli kenties nopein ja tarkin lukituspainikkeeseen yhdistetty sormenjälkilukija, jota olen koskaan käyttänyt. Erinomaisen sähäkkä ja toimiva toteutus siis.

Puhelimen päänäytöstä todettakoon myös sen verran, että se tuntui toimivan useimpia verrokkejaan paremmin myös märkänä: kevyessä tihkusateessakin näyttö oli täysin käytettävissä ja suhteellisen tarkka. Kaatosateessa puhelinta ei tullut testattua, joten aivan vaikeimmissa mahdollisissa olosuhteissa en näytön toimivuutta päässyt testijakson aikana kokeilemaan.

Yhteenveto

Mielestäni Motorola Razr 70 Ultra pitää arvioida nimenomaan taittuvana puhelimena, eikä niinkään verrata sitä suoraan "tavallisiin" älypuhelimiin. Koska eihän kukaan osta taittuvaa simpukkapuhelinta pelkästään speksien perusteella, vaan siksi, että sen muotokieli ja toiminnallisuus viehättää. Käytännössä Razr 70 Ultra vastaa pitkälti nykyaikaista noin 700 euron erittäin hyvää Android-kännykkää, joten puhelimen taittuvasta rakenteesta pitää maksaa (arvosteluhetken hintatasolla 07/2026) noin 500 euroa ylimääräistä.

Mutta omana, taittuvana puhelimenaan, Razr 70 Ultra on uskomattoman miellyttävä paketti. Sen rakenne suorastaan kutsuu hipelöimään puhelinta, availemaan sen taittuvaa rakennetta ja ihastelemaan pientä kansinäyttöä.

Se on mielestäni myös erittäin tasapainoinen kokonaisuus speksiensä osalta. Kamerat ovat laadukkaat, suorituskykyä on kiitettävän paljon, latausnopeus on erittäin hyvä, näyttö on terävä ja akkukestokin on rakenteen huomioon ottaen varsin hyvällä tolalla.

Isoimmat moitteet puhelin saa siitä, että siinä on omassa hintaluokassaan suorastaan rikollisen huono päivityslupaus suurten Android-käyttöjärjestelmäpäivitysten osalta. Onneksi pitkä tietoturvapäivitysten lupaus sentään paikkaa tilannetta ja tekee puhelimesta turvallisen ostoksen useammaksi vuodeksi.

Ja toki, jos toiveita saisi esittää, niin telekameran kokonaisuuteen mukaan pulttaaminen olisi toivelistallani varsin korkealla.

Mutta kokonaisuutena arvioituna, Motorola Razr 70 Ultra on erittäin toimiva paketti. Sen ostajan pitää toki tietää haluavansa nimenomaan taittuvanäyttöisen simpukkapuhelimen, jotta hintalappu olisi mitenkään mielekäs.

Vaihtoehdot

Motorola Razr 70 Ultran isoin ongelma on se, että se on lähes identtinen edeltäjämalliinsa, Motorola Razr 60 Ultraan, nähden - ja edeltäjämallin saa ostettua tällä hetkellä (07/2026) 500 euroa halvemmalla. Voit vertailla Motorola Razr 60 Ultran ja Motorola Razr 70 Ultran eroja täällä.

Toinen selkeä kilpailija Motorolalle on alan pioneerin näkemys taittuvasta simpukkapuhelimesta eli Samsung Galaxy Z Flip 7. Samsungin simpukkapuhelin tarjoaa Motorolaan nähden selkeästi paremman Android-päivitystuen ja lisäksi Samsung on myös merkittävästi halvempi (07/2026) kuin Motorola. Toisaalta Motorola Razr 70 Ultran akkukesto ja latausnopeus ovat huomattavasti Samsungia parempia ja lisäksi Motorola osaa käyttää puhelimen kansinäyttöä paljon monipuolisemmin kuin Samsung. Voit vertailla Samsung Galaxy Z Flip 7:n ja Motorola Razr 70 Ultran eroja täällä.

Muihin puhelimiin Motorolaa on vähän turha verrata, sillä Suomesta ei oikein löydy, laajasti saatavilla olevia kilpailevia simpukkapuhelimia. Ja tavanomaisiin älypuhelimiin taittuvaa puhelinta on tietysti täysin turha verrata, koska näitä ostetaan nimenomaan taittuvuuden vuoksi.

Plussat

• Erittäin hyvät kamerat
• Nopea pikalataus
• Siro rakenne
• Monipuolinen ja hyvä kakkosnäyttö
• Omassa, taittuvien puhelinten joukossaan erittäin hyvä akkukesto

Miinukset

• Suorituskyky ei pysy huipputehossa kovinkaan kauaa (throttling)
• Näyttö ei ole aivan niin kirkas kuin tässä hintaluokassa toivoisi
• Kehno Android-päivityslupaus hintaluokassaan